Teologinen tiedekunta

"Kun katsoo ulos yliopiston ikkunasta, näkee nopeasti hämärtyvän maailman. Demokratiaa pidetään heikkoutena, maapallo korventuu ja vahvimman oikeus rehottaa. Siksi ihmiskunta tarvitsee parhaita vastauksia ihmisiksi olemisen ja olemassaolon kysymyksiin."

Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä pohtii yliopiston tehtävää ja vastuita Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa. Lue kirjoitus! 👇💎

”Nuoruuden idealismi ja useiden sukupolvien kartuttama tieto on voittamaton yhdistelmä” | Helsingin yliopisto Yliopiston palvelulupaus ihmiskunnalle on kolminainen, professori Tuomas Heikkilä kuvailee Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa: ihanteiden tavoittelu, paras tieto ja viisaimmat ratkaisut.

Suomen akatemia on myöntänyt rahoituksen kahdelle tiedekuntaamme sijoittuvalle akatemiahankkeelle:

💎 Ismo Dunderberg: Oppineisuus, tieto ja johtajuus varhaisessa kristinuskossa
💎 Martti Nissinen: Profetia, ruumis ja yhteisö varhaisessa juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa

Paljon onnea rahoituksen saajille! 💐👏

Akatemiahankerahoituksen tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.

Katso kaikki Helsingin yliopiston tutkijoiden tässä haussa saamat rahoitukset. 👇🔗

Uusia akatemiahankkeita ja akatemiatutkijoita Helsingin yliopistoon | Helsingin yliopisto Suomen Akatemia myönsi akatemiahankkeen tai akatemiatutkijan rahoituksen yhteensä 123 Helsingin yliopiston tutkijalle.

Lämpimät onnittelut kaikille tiedekunnastamme tänä keväänä valmistuneille! 🥰✨ Valmistunut, muista liittyä maksuttomaan Helsinki Alumni -yhteisöömme: https://join.alumni.helsinki.fi/

Varma gratulationer till alla våra nyutexaminerade! 👏✨ Kom ihåg att gå med i vårt gratis Helsinki Alumni-nätverk: https://join.alumni.helsinki.fi/

Our warmest congratulations to all our students who graduated this spring! 💐✨ Remember to join our free Helsinki Alumni community: https://join.alumni.helsinki.fi/

Lämpimästi tervetuloa tänään klo 17 Tiedekulmaan Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön avajaistilaisuuteen! 👇👇

Miten puhua kärsimyksestä tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?

Tule Tiedekulmaan 3.6. klo 17 kuulemaan asiantuntijakeskustelua, jonka ytimessä on melioristinen ajatus: vaikka kärsimystä ei voida poistaa eikä perustella, elämää ja maailmaa voidaan silti tehdä paremmaksi.

Keskustelemassa ovat Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön johtaja Sami Pihlström, tutkimusryhmien johtajat Timo Koistinen, Virpi Mäkinen ja Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta sekä Sari Kivistö Tampereen yliopistosta.

Lue lisää: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/6a0d85882a1c300007226566/miten-ymmartaa-karsimysta-vaikeina-aikoina

Miten puhua kärsimyksestä tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?

Tule Tiedekulmaan 3.6. klo 17 kuulemaan asiantuntijakeskustelua, jonka ytimessä on melioristinen ajatus: vaikka kärsimystä ei voida poistaa eikä perustella, elämää ja maailmaa voidaan silti tehdä paremmaksi.

Keskustelemassa ovat Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön johtaja Sami Pihlström, tutkimusryhmien johtajat Timo Koistinen, Virpi Mäkinen ja Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta sekä Sari Kivistö Tampereen yliopistosta.

Lue lisää: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/6a0d85882a1c300007226566/miten-ymmartaa-karsimysta-vaikeina-aikoina

Keskiviikkona yliopiston juhlasalissa pysähdyttiin polttavan kysymyksen äärelle: miltä tuntuu olla turvassa, ja miten tätä tunnetta voi vahvistaa?

Professori Anne Birgitta Pessin, kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion sekä tiedekuntamme järjestämä seminaari "Turvallisuus – yksilöistä yhteiskuntaan, tunteista toimintaan" tarjoili johtavien asiantuntijoiden puheenvuoroja turvallisuudesta mm. teologian, aivotutkimuksen ja evoluutiobiologian näkökulmasta.

Lämmin kiitos ajatuksia herättäneestä päivästä kaikille puhujille ja osallistujille! 💎

Suomen Tiedeseuran suuri palkinto, Professori E. J. Nyströmin palkinto, myönnetään kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle hänen monipuolisesta ja uraauurtavasta keskiajan tutkimuksestaan. Valtavat onnittelut! 👏👏

Palkintoperusteluissa todetaan, että Heikkilän ura on osoitus tieteellisestä omaperäisyydestä sekä kyvystä hankkia kilpailtua kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja johtaa monialaisia tutkimushankkeita, jotka uudistavat tieteenalan perusteita.

Palkinto on arvoltaan 50 000 euroa, ja se jaetaan Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29. huhtikuuta. Lue lisää: https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomen-tiedeseuran-suuri-palkinto-2026-professori-tuomas-heikkilalle?utm_source=facebook&utm_medium=social_owned

(Kuvassa Tuomas Heikkilä puhumassa Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26.3.2026.)

Kaikkea kärsimystä ei voi merkityksellistää. Suomen Akatemian rahoittama Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikkö etsii eettisesti kestävämpää suhtautumistapaa vastoinkäymisiin.

Kärsimyksen äärellä mieli hakeutuu usein pessimismiin tai optimismiin. Näiden vaihtoehdoksi tutkimushanke tarjoaa meliorismin, jonka mukaan myönteinen lopputulos ei ole väistämätön eikä mahdoton. Yksi hankkeen johtoajatuksista on, että merkityksellisyyden hakeminen kaikista vastoinkäymisistä on väärin.

Huippuyksikköä johtaa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. Kahdeksanvuotinen huippuyksikköhanke koostuu viidestä työpaketista, joista neljä sijoittuu teologiseen tiedekuntaan.

Linkki uutiseen kommenteissa. 👇

Tulevia väitöksiä tiedekunnassa / Upcoming doctoral defences in the faculty ✨

📖 Juha Virta, 10.4.: Usko, muutos ja liike Martti Lutherin teologiassa (1520–1535)
📖 Antti Piilola, 24.4.: Being Ineffable: Ineffability and Philosophical Discourse on Mysticism

Linkit lisätietoihin kommenteissa / Links to more info in the comments 👇🔗

Miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia? Tästä puhuu Uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu Pasi Heikuran haastattelussa Aristoteleen kantapää -ohjelmassa. Ota kuunteluun! 👇🎧

Mämmi, pasha ja munivat puput – pääsiäisen symbolit ovat kristinuskoa vanhempia | Aristoteleen kantapää Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuk...